Morsiamen Itketys (The Bride's Weeping)
| Kuule neito kuin mie laulan: Jo on ottajat ovilla veräjillä viejät miehet. La mie laulan siskolleni kukun kultarinnalleni: Niinkö luulit meijän neito, työt loppui huoli väheni Vasta huolta vaaitahan, ajatusta annetahan. Kyllä huntu huolta tuopi, palttina pahoa mieltä. Itke, itke meijän neito, itke itketettäessä. Kun et itke naitaessa, niin itket ikäsi kaiken. La mie laulan siskolleni, kukun kultarinnalleni: Nyt meistä ero tulevi, veräjillä viejät miehet. eroleipä leikatahan, nimi toinen annetahan. Kuules vielä, kuin sanelen kerran toisen kertoelen: Kun menet talosta tästä tulet toisehen talohon, emoa elä unoha masentele maammoasi. Emopa sinun elätti monet yöt unetta vietti monet atriat unohti tuuitellessa sinua vaaliessa pienoistansa. Kuule neito kuin mie laulan: Kun olit ison kotona, kävit kukkana kujalla kajavana kaivotiellä. Olit kuin mansikka mäellä tahi puola mättähällä. Iso kutsui kukkaseksi emo päivännousennaksi veikkosi vesikalaksi sisko silmälinnuksensa. Kuin sie seisoit, seinä paisto, kuin sie istuit, maa iloitsi, kuin sie tanssit, taivas läikky. Kun lähet toisehen talohon toisin ukset ulvoavat sanovat saranarauat. Lähe nyt, kukka, kulkemahan lempilintu liitämähän. Neito on luotu lähtemähän ei kotona istumahan. |
Listen to me, sister. Men are
waiting to take you away. It's time to say goodbye. I'm singing to you, my precious girl. Did you think you were done working or that worry was over? It's not over. Wedding veils bring many cares and sorrows. It's time to cry, my sister. If you don't cry when you're married, you'll cry throughout your married life. It's time to be separated. The men are waiting. Parting bread will be eaten and you'll take another name. Listen to me, sister. When you leave the home you love, you'll find another one waiting for you. Don't forget your dear mother. Don't make her sad. She cared for you so sweetly, often going sleepless and hungry. Mother cherished you and held you close to soothe you. Hear me singing, maiden. When you lived here with your father you were like a little flower. You were a sweet berry. You were like a chirping songbird. Father called you little flower. Mother called you her sunrise. Brother called you tiny fish and I called you songbird. The wall smiled when you stood up. The ground was joyful when you sat. The sky was happy when you danced. You'll leave all these things now. The house will mourn you when you leave, and every door will wail with sorrow. The hinges will weep when you fly away, my songbird. Fly away, songbird. Fly far away, my flower. Girls are born to leave their families, not sit at home forever. |